Kirjoitukset

Alla joitakin mielipidekirjoituksiani

Mikkelin kaupungin ilmasto-ohjelman mahdollisuudet osattava hyödyntää (29.12.2021 Mikkelin Kaupunkilehti)

Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius viimeistään vuonna 2035. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä 70 % vuoden 1990 tasosta ja loppujen 30 % vähentämistä hiilinielujen avulla. Mikkelin ilmasto-ohjelmaluonnoksessa tavoitteeksi oli asetettu hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Kaupunginhallituksen tekemä esitys kaupunginvaltuustolle tavoitevuodesta 2035 voitti äänestyksen valtuustossa. Tämä on myös Mikkelin seudun ympäristölautakunnan, Etelä-Savon maakuntaliiton ja koko Suomen tavoiteaikataulu.  

Mikkelin ympäristökuntiin verrattuna kunnianhimoiseksikin perusteltu nopeutettu aikataulu hiilineutraalisuuden tavoittamiseksi 2030 olisi ollut epärealistinen niin taloudellisesti kuin aikataulullisestikin. On syytä muistaa, että vaikka me teemme parhaamme, ilmaston lämpeneminen on isossa kuvassa suurvaltojen käsissä. Esimerkiksi Kiina tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2060 ja mm. Intia on todellinen kysymysmerkki.  

Tavoiteaikataulu 2035 hiilineutraalisuuden suhteen on sekin kunnianhimoinen ja vaatii investointeja. Päästöjen vähenemistä seurataan 45 vuoden aikajaksolla välillä 1990-2035. Edellisen 31 v. aikana 1990-2021 on tehty päästöjen vähentämisen eteen paljon, mutta tavoitteesta on saavutettu vain 40 % tähän päivään mennessä. Tulevalla kaudella 2022-2035 olisi saavutettava päästövähennystä 1990 tasosta 60 %. Se on kunnianhimoinen tavoite, siihen sitoudumme. Nopeampi investointitahti olisi epärealistinen. 

Päästöjen leikkaaminen viisi vuotta nopeammin vaatisi nopeampaa ja kannattamattomampaa investointi tahtia. Esimerkiksi sähköautojen latauspisteet, kevyenliikenteen väylä- ja kiinteistöjen öljylämmityksen korvaavat investoinnit jouduttaisiin toteuttamaan suunniteltua nopeammassa aikataulussa. Kasvuturpeen korvaavat materiaalit ovat vielä kehitysasteella. Yksityisautoilun sähkö- ja hybridiautojen käyttöasteen nostaminen vaaditulle tasolle on todella haastavaa. Yleinen liikenne ja osa yksityisautoilusta on siirrettävissä biokaasulla toimivaksi. Siinä olemme edelläkävijöitä. Geolämmön mahdollisuudet on tutkittava ja vietävä rohkeasti eteenpäin.  

On selvää, että päästövähennykset aiheuttavat investointikuluja kaupungille, yrityksille ja asukkaille. En voinut hyväksyä nopeutettua esitystä, jossa kustannustasoa ja kustannusten jakautumista eri sektoreille ei ole selvitetty lainkaan. Jos alkutuotanto, eli juuri hiiltä sitova tuotanto metsissä ja ruoan tuotanto pelloilla, joutuu maksumieheksi ei kaikki mene niin kuin pitäisi. Odotan ilmasto-ohjelman toimenpiteiden valmistelulta ja toteutuksen suunnittelulta kustannusten ja investointivelvoitteiden sijaan vihreälle puun- ja ruoan alkutuotannolle uudenlaista ansaintalogiikkaa hiilensidonnasta. Tulevaisuudessa vihreän alkutuotannon perinteisten tuotteiden rinnalle on yhdistettävissä tulonlähteenä päästökauppamaailmaan sijoittuva hiilensidonta. Metsät ja pellot ovat tärkeimpiä hiilinielujamme. Miksi maakuntamme luontaisimmalla omaisuudella ja -työllä ei voisi ansaita? 

Pekka Pöyry (kesk.)
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
aluevaaliehdokas
 

(Länsi-Savo, Mikkelin Kaupunkilehti ym.)

Se kotimainen vastuunkantaja 24.2.2021 MK

Keskustalainen politiikka perustuu arvoihin, tietoon ja kokemukseen. Uudistamme, kokeilemme ja kannamme vastuuta.

Kuluvalla valtuustokaudella Mikkelin taloutta on laitettu käyttötalouden osalta kuntoon. Kolmella tehdyllä tasapainotusohjelmalla haetaan käyttötalouteen liki 20 miljoonan euron säästöjä. Nyt toimenpiteet alkavat vaikuttaa, ja vuoden 2020 tilinpäätös on kehittymässä odotettua positiivisemmaksi.

Viimeisimpänä esillä oli itäisen alueen koulu- ja päivähoitoratkaisu. Keskusta pitäisi yhtenä ratkaisuna Launialan kouluun suunniteltua pientenlastenkoulua, jossa yhdistyisivät päivähoito, eskari ja perusopetuksen 1.-2. luokat ja joka tarjoaisi lähipalveluja myös uudelle asuinalueelle. Vaalien läheisyys sai osan päättäjistä puristamaan mailaa eikä asia edennyt. Onko nyt vaarana, että päivähoidolle rakennetaan tilat muualle ja Launialan koulukiinteistö jää tyhjilleen itäisen aluekoulun valmistuttua?

Käyttötalouden kumulatiiviset alijäämät on kuitattava vuoteen 2023 mennessä. Tämä ns. tasejärjestely on nostanut keskusteluun kaupungin energiaomaisuuden muuttamisen rahaksi. Suur-Savon Sähkö siirtoverkkoineen on noussut suurimmaksi puheenaiheeksi. Suur-Savon Sähkö toteuttaa lakisääteistä säävarman siirtoverkon investointia etupainotteisesti. Investoinnit on maksettu 16 vuoden kuluttua, jolloin yhtiö on erittäin tuottava ja siirtohintoja voitaisiin laskea. Siksi sijoittajat ovat kiinnostuneita yhtiöstä. Kuntapäättäjien intoa sijoitusyhtiö Capmania kohtaan selittänee sen useat erilaiset sidonnaisuusyhtiöt, kuten sijoitusyhtiö Tradeka, joka jakaa mm. vaalitukia vasemmistopuolueille SKP:tä myöten.

Kysymys on haja-asutusalueen ja koko Mikkelin elinvoimasta sekä tulevaisuudesta. Strategisempaa omaisuutta meillä ei ole. Siksi Sähkön siirtoverkot on pidettävä omassa tai omistajakuntien hallinnassa.

Pekka Pöyry (kesk.)
kaupunginvaltuutettu
valtuustoryhmän pj.
kuntavaaliehdokas

Kohti vaaleja 11.5.2018 MK

Kulunut talvi on vietetty Mikkelissä politiikan kentällä kaupunkirakenneselvityksen varjossa ja nyt viimein saatiin ulos paketti jota on odotettu jo malttamattomana. Selvityksen lähtökohtana on ollut talouden tasapainotuksen ohella selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen palveluverkon kehittäminen. Keskusta, Mikkelin kaupungin suurimpana valtuustoryhmänä on kantanut vastuuta taloudesta ja palveluverkosta. Teimme sen mitä lupasimme lähtiessämme kuntavaaleihin. Lupasimme, että oppilaat saavat opiskella puhtaissa ja terveellisissä tiloissa, palveluja on muuallakin kuin torikorttelin ympärillä ja että talous saatetaan kestävälle pohjalle.

Monille on noussut varmasti mieleen Duncerin laki: ” ” Me tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulisimme uudelleenvalituksi, jos teemme sen”. Me Keskustalaiset emme ole pelänneet tehdä vaikeitakin päätöksiä kaupunkilaisten eduksi. Kaikki päätökset eivät ole olleet helppoja, mutta lopputulokseen kokonaisuutena on oltava tyytyväinen. Rakenteelliset ratkaisut on linjattu ja on aika panostaa vetovoimaisuuden ja elinvoiman kehittämiseen. Kouluihin ja päiväkoteihin investoidaan lähivuosina lähes 50 miljoonaa euroa ja useita elinvoiman kehittämisalustoja on työn alla. Mikkelissä näkyy tulevaisuudessakin vahva keskustalainen kädenjälki.

Lähdettäessä kohti syksyn maakunta- ja kevään eduskuntavaaleja on Keskustakone hyvässä rasvassa ja valmiina painamaan kaasun pohjaan.

Sote- ja maakuntauudistus on suuri hallinnon ja toimintatapojen uudistus, joka vaikuttaa meidän kaikkien arkeen. Me kaikki yhdessä päätämme jatkossa omista palveluistamme. Nyt jos koskaan tarvitaan johtajuutta. Suurin voima ja viisaus on omien kuntalaistemme sydämmissä ja se ääni ohjatkoon jatkossakin Keskustalaista politiikkaa viisaisiin päätöksiin.

Turvetuotanto on uhka ympäristöllemme

Tämä on vahva kannanotto meidän eteläsavolaisten keskeisimmän maakuntaomaisuuden, puhtaiden vesien puolesta. Uusia turvetuotantoalueita ei tule perustaa Järvi-Suomen alueelle liittyen mm. Haukivuoren Emostensuon turvetuotantoluvan käsittelyyn. Monille Kyyveden valuma-alueen asukkaille tilanne on jo nyt katastrofaalinen. Kaupungin hallituksen äänestyksen jälkeinen kanta ei toteuta Mikkelin kaupungin strategiaa monipuolisen- ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntämisestä.

Olen kasvanut Puulaveden rannalla ja seurannut kuinka nopeasti vesien laatu on heikentynyt. Haukivuorella mm. lähimpänä turvesoita oleva Kangasjärvi on pilaantunut ja suuremman Kyyveden tila on heikentynyt merkittävästi. Nämä edellä mainitut järvet monien muiden tapaan laskevat Läsäkoskesta Puulan itäosaan virraten sieltä Simpiänselän kautta suurimpaan osaan Puulavettä. Muiden turvetuotantoaluiden laskuvesien ohella tämä Läsäkoskesta ryöppyävä Kyyveden uimakelvoton vesi on todellinen uhka.

Ihmettelen miten päätöksenteossa ohitetaan asiantuntijalautakuntana toimivan ympäristölautakunnan kielteinen kanta ja miten ESE:n lämpölaitoksen huoltovarmuus on uutisoitu olevan uusien turvetuotantoalueiden varassa. Maakuntavaltuustossa linjattaessa maakuntakaavaa ja laadittaessa strategiaa on muistettava etteivät kaikki arvot ole kaupan ja päätöksistä on vastuu tuleville sukupolville. Vaikka valtakunnan tasolla ei kyettäisi pitkäjänteiseen energiapolitiikkaan, on oman maakuntamme keskeinen kilpailuetu tulevaisuudessakin puupohjaisten polttoaineiden ja uusien innovaatioiden kuten aurinkoenergian pitkäjänteisessä kehityksessä.

On muistettava, että uudet turvetuotantoalueet ovat käytössä ja kuormittavat vesistöjä kymmeniä vuosia. Tämän jälkeen vahingot eivät ole enää korjattavissa. Nyt on kansan syvien rivien aika ärähtää ja AVIN kantaa vastuu ympäristön puolesta lopullista päätöstä turvetuotantoluvista tehdessään.

Pekka Pöyry
metsäkoulun opettaja
Mikkelin kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Kalastuslaki ohittaisi perustuslain

Kalastuslaki esitys ei kunnioita perustuslain mukaista vesialueiden osakaskuntien omistusoikeutta. En hyväksy omistusoikeuden rajoittamista liittyypä se sitten metsiin tai vesialueisiin. Tässä on paljon pelissä. Perustuslaki ja yli miljoonan suomalaisen vesialueiden omistajan oikeudet. Puhutaan byrokratian purkutalkoista ja ylimääräisen sääntelyn purkamisesta. Monissa asioissa kuitenkin luisutaan väärään suuntaan kovalla vauhdilla.

Meillä on erilaisia lakeja joita on täsmennetty asetuksilla ja joita taas täydennetty säädöksillä. Sellaisten asetusten ja säädösten laatimista joita ei pystytä valvomaan ja joilla ei ole käytännön kannalta keskeistä merkitystä olisi syytä harkita. Edelleen kasvavaa byrokratian pykäläviidakkoa pystyttäisiin valvomaan vain siten, että toinen puoli kansasta koulutettaisiin valvomaan jäljelle jäävää kansan osaa. Ja päinvastoin. Esimerkiksi uuden kalastuslain osalta esitetään lohen ja taimenen lisäksi hauen ja kuhan pyyntiin alamitan lisäksi myös ylämittaa. Lisäksi hauen ja kuhan viehevälinein tapahtuvaan pyyntiin esitetään kolmen kalan saaliskiintiötä kalastajaa kohden vuorokaudessa. Hauen alamitta olisi 45 cm ja ylämitta enintään 90 cm. Jos ei muuta, niin tällä asetuksella lopetetaan ainakin vanhan ajan kalajutut. Jos edelleen kehuu saaliiksi saadun hauen silmien väliksi parikymmentä senttiä, voi häkki heilahtaa.

Pekka Pöyry
metsäkoulun opettaja, yrittäjä
Mikkelin kaupunginvaltuutettu (kesk.)
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)

Puheenjohtajan näkemys ja kokouksen kannanotto

Keskustan Mikkelin kaupungin paikallisosaston vuosikokouksen kannanotto

Valtion taloutta sopeutetaan Suomessa tänä vuonna kovemmin kuin koko edellisen hallituskauden aikana. Nyt näyttää siltä, että maksumiehinä leikkausten ja välillisten verojen kautta ovat lapsiperheet ja pienituloiset kotitaloudet.

Sopeutustoimet näkyvät mm. kuntien valtionosuuksien supistuspaineina, jotka tulevat johtamaan palvelutason tarkasteluun kuntatalouksissa. Näiltä vaikutuksilta ei voi välttyä Mikkelikään. Keskustan Mikkelin kaupungin paikallisosasto on mukana vastuullisessa kunnallisen– ja valtakunnallisen politiikan päätöksenteossa. Painotamme työllistämisen ja työn tekemisen kannusteiden tehostamista. Hyvinvointi perustuu työn tekemiseen. Kestävä ja säästöjä saavuttava SOTE-ratkaisu vaatisi nykyistä enemmän välittämistä ja lähimmäisistä huolehtimista. Ei ainoastaan hallintohimmeleitä ja rakentamista.

Peräänkuulutamme kodeissa tehtävien kaikkein arvokkaimpien, mutta useasti unohduksiin jäävien töiden oikealle arvostuksen ja rahoituksen tasolle nostamista. Kodeissa tehdään mitä moninaisimpia yhteiskunnalle arvokkaita työtehtäviä lastenhoidosta omaishoitoon. Omaishoito ei koske yksistään vanhusten hoitoa, vaan esimerkiksi kotona vammaista lasta hoitava yksinhuoltaja isä tai äiti on tänä päivänä sosiaalisesti ja taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.

Pekka Pöyry
Pj. Keskustan Mikkelin kaupungin paikallisosasto
Mikkelin kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Metsästä saa enemmän irti

Metsäteollisuus ry on väläytellyt energiayhtiöille maksettavan energiapuulla tuotetun sähkön tuotantotuesta luopumista. Tämä lamauttaisi energiapuumarkkinat ja olisi virhe. Energiapuun korjuun romahtaminen näkyisi välittömästi turpeen ja kivihiilen käytön kasvuna. Turpeen käyttö on haitallista ympäristölle ja sen käytöstä olisi päästävä eroon mahdollisimman nopeasti erityisesti täällä Etelä-Savossa, Järvi-Suomessa. Kivihiilen käyttö puolestaan fossiilisena polttoaineena kuormittaa ympäristöä, ja tuontienergiana Suomen kauppatasetta. Nyt jos koskaan kannattaa panostaa omavaraiseen uusiutuvaan metsäenergiaan. Se tuo työtä ja toimeliaisuutta ja on uusiutuvan energian etelä-savolaisin muoto. On turha huoli ettei metsissämme riittäisi puuta metsäteollisuuden ja energiatuotannon yhteisiin tarpeisiin. Metsämme kasvavat noin 105 miljoonaa kuutiota vuodessa kiihtyvään tahtiin, josta teollisuus käyttää vain noin puolet. Puuston kokonaistilavuus tällä hetkellä on 2,3 mrd. kuutiota. Nyt on keskityttävä kolmeen olennaiseen. Ensimmäisenä, keskeisessä roolissa on metsänhoitorästien purkaminen esimerkiksi metsänhoitotöiden verovähennystä tehostamalla. Tämä toisi työtä ja piristäisi myös puukauppaa, koska tarvittaisiin tuloja mihin kohdistaa vähennykset. Toiseksi, alemman tieverkon kuntoon on satsattava. Jos tieverkosto rapautuu, ei puuta saada metsästä eteenpäin ja tieverkon korjausvelka kasvaa ylivoimaiseksi. Ja kolmantena, ensi keväänä eduskuntaan on saatava bioenergian, työllisyyden ja ihmisten hyvinvoinnin eteen kaikkensa tekevä mies.

Pekka Pöyry
metsäkoulun opettaja
Mikkelin kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Maakuntien alasajo pysäytettävä

Toimivan ja hyvän hallinnon merkityksen ymmärtää parhaiten vasta sen jälkeen, kun on kokenut huonoa hallintoa tai jopa sen puuttumisen kokonaan. Suomen kilpailukyvyn yksi merkittävä tekijä on ollut, että voi luottaa hallinnon eli byrokratian toimivan ennustettavasti, oikein ja ajallaan. Nykyisen apaattisen talouden syitä on monia. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on alentunut lukuisien YT-neuvottelujen käynnistymisestä sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla.
Hallintoa järjestellään ja palveluja viedään sähköiseksi. Virastot piiloutuvat uusien nimien, osoitteiden ja muutamien puhelinnumeroiden taakse. Kun soitat tällaiseen palvelunumeroon, saat kuunnella musiikkia palvelun sijaan. Oli kyse terveyspalveluista, vakuutusyhtiöstä, pankista, verottajasta, Kelasta, jne. Et ole täysivaltainen kansalainen, jos et opi uuden hallinnon tavoille. Lisäksi tarvitset noin tuhannen euron edestä erilaisia laitteita ja ohjelmia. Sitten voit itse palvella itseäsi, jos osaat.
Aluehallinnon viranomaisilta häviävät osoitteet ja sen mukana kasvot jopa maakuntatasolla. Valtion paikallis- ja aluehallinnon, maakuntaliittojen ja kuntien tehtävien rajapintoja on järkevää tarkastella hajottamatta tärkeitä peruspilareita hallinnon tarkoituksen mukaisuuden huomioiden. Aluehallinnon virastojen osuus lukumääräisesti keskushallinnon virastojen määrästä on vain kaksi kolmasosaa. Silti edelleen ministeriöt ja keskushallinto vähentävät aluehallinnon toimipaikkoja entisestään. Taas mennään aluehallinto edellä, vaikka tarve olisi tarkastella aluehallintoa ohjaavia tahoja. Toki keskushallinnon kehittämishankkeet ovat vireillä, mutta samaan aikaan monissa valtion virastoissa ja laitoksissa on käynnissä säästötoimet tai YT-menettelyt. Turvaavatko ministeriöt näin oman toimintansa toteuttamalla säästöt aluetasolla kuten laittamalla alueet kilpailemaan keskenään?
Maakunnissa toimivista aluehallinnoista on uhattuna liki 700 ELY-keskusten työpaikkaa. Tämä tarkoittaa Etelä-Savon osalta, että työpaikan menettämisuhan alla on vuosittain kymmenkunta henkilöä. Helsingissä istuvasta keskushallinnosta ennakoitu poistuma kokonaisuudessaan on vain parinkymmenen henkilön verran. Onko tämä hallituksen kokoomuslaista maakuntien tyhjennyspolitiikkaa? Raha, työ ja valta sijoitetaan pääkaupunkiseudulle, vaikka palvelujen tuotantotarve ja paikallinen asiantuntemus on maakunnissa. Aluehallinnon resurssien vähentäminen näkyy muun muassa tukihakemusten avustusresursseissa, maksuperusteiden tarkastuksissa ja maksatuksissa. Yhtenä esimerkkinä maatalouden vuoden 2015 tukien maksatus siirtyy vuoden 2016 puolelle. Seurauksena voi olla pahimmillaan maatilojen konkurssiaalto. Velat on maksettava, mutta tulot on laitettu jäihin. Palkansaajajärjestöt eivät palkkojen maksun myöhästymistä hyväksyisi. Ei sitä tarvitse hyväksyä viljelijöidenkään.
Nykyisen hallituksen näkökulmasta maakuntien alueella virastojen toiminnat voidaan ajaa alas kunhan pääkaupunkiseudulla palvelut pelaavat. Tällä mallilla on tapahtunut joukkoliikenteen yhteyksien heikentäminen, tiestön hoidon väheneminen, yksityisteiden rahoituksen loppuminen, jne. Kun aluehallinnon resurssien määrittely tehdään rahoituksesta päättävän ministeriön sisällä, siellä voidaan vapaasti toteuttaa aluetasoa heikentäviä toimia. Se ei kenties ole eduskunnan tahto.

Pekka Pöyry
Mikkelin kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Työtä ja huolenpitoa!

Kotimaisten luonnonvarojen hyödyntäminen, nykyisen elinkeinorakenteen tukeminen ja metsäteollisuuden uudet innovaatiot tuovat työtä koko Suomeen. Toimivat liikenneyhteydet ovat keskeisiä saavutettavuuden ja koko Suomen asuttamisen kannalta. Taloustilanteen haastavuudesta huolimatta verotuksen kiristys ei ole automaatti jolla vaikeudet vastata globaalin ympäristön muutoksiin kustannetaan vuodesta toiseen. Talouden elvytyksen tulisi mielestäni perustua kasvuhakuisuuden tukemiseen eikä niinkään lamaannuttavaan verotukseen, koska realiteetti on se, että pelkkä verotus ilman muita rakenteellisia ratkaisuja ei koskaan tule riittämään. Jotakin on pielessä jos yrittäjät eivät uskalla työllistää ja työntekijöiden ei kannata lähteä töihin. On purettava byrokratiaa. Ihmisten huolet siitä, että pääsenkö koskaan mukaan työelämään, kuten aiemmat sukupolvet ovat päässeet, tai pääsenkö milloinkaan eläkkeelle, tai riittääkö eläke, vaativat ratkaisuja.
Sukupolvien välinen tasa-arvo ja huolenpito on hukassa
Kuluvan hallituskauden ratkaisut eläkkeiden indeksikorotusten jäädytysten, lapsilisien leikkausten ja omaishoidon rahoituksen osalta ovat keskittyneet kurittamaan heikko-osaisimpia ja pienituloisimpia kansalaisia. Tätä en voi hyväksyä. Nykyisen kaltainen eriarvoistumiskehitys on katkaistava. Lapsista vanhuksiin, meistä kaikista on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla.
Omaishoidon tuella ei tule toimeen. Omaishoidon rahoitus on saatava valtiorahoitteiseksi ja KELA:n maksettavaksi kuntien välisen eritasa-arvon purkamiseksi. Kodeissa tehtävän työn arvostus ja rahoitus on nostettava sille kuuluvalle tasolle. Omaishoitaja tekee työtä muutaman satasen korvauksella, mikä menee jo pelkästään ruokakuluihin, mutta laitospaikan hinta on kymmenkertainen.
Elinkustannusten nousu on aiheuttanut sen, että osalla meistä eläke, omaishoidon tuki tai muu vastaava ei riitä elämiseen. Muuttotappioalueilla ikäjakauma vääristyy entisestään, kun nuoret joutuvat muuttamaan työn perässä kauas vanhemmistaan. Näin he eivät myöskään pysty huolehtimaan läheisistään haluamallaan tavalla.
Ratkaisua haetaan osaltaan kansalaispalkasta ja Keskusta näkee siinä hyötyä mm. autioituvan maaseudun kausityöttömyyden aiheuttamiin toimeentulon ongelmiin. Mielestäni kansalaispalkan toimivuutta voidaan testata, mutta terminä kansalaispalkka on väärä. Yhteiskunnan taholta viestin tulee olla selkeä: Hyvinvointi perustuu työn tekemiseen ja vain työstä saadaan palkkaa.

Pekka Pöyry
Mikkelin kaupunginvaltuutettu

En hyväksy lapsilisiin kohdistettuja leikkauksia

Lapsiperheiden talous on joutunut sietämättömään kuristusotteeseen, ja siksi lapsilisien leikkauksesta olisi ehdottomasti luovuttava. Hallitus vaikuttaa tietoisesti aiheuttavan toimillaan ongelmia lapsiperheille. Ruoan kallistuminen näkyy välittömästi lapsiperheiden kukkarossa, koska lapsethan yleensä tarvitsevat ruokaa. Polttoaineiden kallistuminen ajaa lapsiperheet kaupunkiin tai köyhtymään , koska metrolinjaa tai bussia ei kulje haja-asutusalueilla. Lasten hyvinvoinnille harrastukset ovat tärkeitä, mutta harrastuksiinkaan ei osalla perheistä ole enää rahaa.
Edellisen kerran lapsilisiä leikattiin vuonna 2012. Silloisella päätöksellä jäädytettiin indeksikorotukset kolmeksi vuodeksi. Seuraava indeksitarkistus piti tehdä vuoden 2016 alussa. Niin kauaa ei maltettu odottaa eikä varsinkaan jäädytettyä elinkustannusten nousua kuvaavaa indeksikorotusta sulattaa. Nyt hallituksen kehysriihessä lapsiperheitä huitaistiin kirveellä (lausutaan menoleikkuri) ja vuositasolla kuukauden lapsilisä 7,4% tipahti voudin laariin tasapainottamaan (lausutaan turvaamaan) nykyisten hallintorakenteiden kustannusnousua. On sanottu että leikkaus on vain kuukauden lapsilisän suuruinen vuositasolla. Mutta sekin kuukausi on lapsiperheiden elettävä. Tieteellisillä tulkinnoilla tai prosenteilla ei ole väliä, mutta sillä on väliä onko jääkaapissa ruokaa vai ei! Kuukausitasolla lapsien lukumäärästä riippuva leikkaus on 8-14€ ja se on merkittävä summa useissa perheissä. Näissä perheissä lapsilisät kuluvat ruokaan -leipään ja maitoon. Arjesta selviämiseen. Progressiivinen veroluonteinen leikkauskohtelu olisi inhimillisyydessään vähintä mitä lapsilisiin kajotessa tulisi noudattaa. Meidän on pidettävä toisistamme huolta. Nyt liian pienellä saavutetulla hyödyllä käännetään perheitä sosiaalitoimen asiakkaaksi. Lapsilisien leikkaukset ovat vain yksi syy kasvavaan köyhyyteen, mutta joka puolelta päälle painava kustannusten nousu ja erilaiset leikkaukset ottavat niskalenkin ja murentavat perheiden itsenäisyyden. Kauniit puheet ennaltaehkäisevästä työstä tuntuvat unohtuneen. Jokainenhan tietää että jälkeenpäin ongelmien korjailu on kallista, paitsi taloudellisesti niin myös henkisesti. Jo muutaman vuoden ajan on uutisoitu tutkimustuloksista, joissa on tutkittu 1990-luvun laman vaikutuksia lasten elämään. Lyhyt yhteenveto tuloksista on se, että köyhyys periytyy, ja lapset kantavat ongelmat aikuisuudessa esimerkiksi mielenterveysongelmien muodossa. Miksi näin järjettömiä päätöksiä tehdään, vaikka vaikutukset ovat kaikkien tiedossa?
Tavoiteltu 110 milj. euron säästö olisi voitu saavuttaa inhimillisemmälläkin tavalla ja lapsilisiin koskematta. Oppivelvollisuusiän nostosta aiheutuvien kustannusten arviointi on mennyt rankasti alakanttiin. Hallitus on varannut tätä varten 15 miljoonaa euroa, kun taas kuntaliitto arvioi uudistusten hinnaksi 100 miljoonaa euroa. Tuo näkemysten vaihteluväli on jo lähes lapsilisien leikkausten tuotto. Ei ole viisasta käsitellä koko ikäluokkaa jos halutaan tarttua kapean marginaalin ongelmien ennaltaehkäisyyn tai tukitoimiin. Oppivelvollisuusiän nostolla marginaaliryhmä kasvaa, mutta onko resursseja kasvavaan tukitoimien tarpeeseen kuitenkaan luvassa. Paljonko se säästää jos ongelmat on varaa vain todeta? Se on kuitenkin varmaa että lapsissa on tulevaisuus ja perheiden eriarvoistuminen lisää ongelmia ja yhteiskunnallisia kustannuksia.
Vaikka Pikku Myy muumeissa sanookin :”Minä olen niin pieni ettei minulle voi koskaan käydä mitään” , on meidän velvollisuutemme silti pitää huolta, meistä kaikkein pienimmistä.

Pekka Pöyry
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Mikkeli